Historia

Tavastien alkutaivalta

Ennen vuotta 1983

Vuonna 1973 lpk Sanctus Fransiscus perusti entisten poika- ja tyttöosastojensa tilalle alueosastot. Tällöin Helsingin alueosastosta tuli Jeanne d’Arc ja Vantaan osastosta Tavastit. Osastot olivat autonomisia ja toiminnassaan itsenäisiä. SaF muodosti tavallaan kaksi lippukuntaa, joista Tavastit voimakkaammaksi yksiköksi. Osasto ei enää järjestänyt omia tilaisuuksia, vaan osallistuivat pääasiassa Tavastien järjestämiin tilaisuuksiin.  Vuonna 1975 Tavastit eroavat SaF:sta omaksi Koivusissit ry nimiseksi lippukunnaksi Samalla osastojako päättyy ja niin Jd’A lopettaa jälleen toimintansa.

– partiolippukunta Jeanne d’Arc kotisivut / Historia –

Kari K. Laurla toimi lpk Sanctus Franciskuksessa lpkj:na vuodesta 1968 lähtien. Vuonna 1976 lpk Sanctus Franciskuksen toiminta loppui ja johtajisto siirtyi Konalaan puhaltaen lpk Jeanne d´Arc ry:n toiminnan henkiin. Kari.K Laurla toimi lippukunnassa akelana ja kalustonhoitajana.

1983 Tavastien perustaminen

Partiolippukunta Tavastit ry perustettiin vuonna 1983 Vantaan Hämeenkylään.  Perustajajäsen Kari K. Laurla toimi lippukunnan johtajana ja sittemmin VJN:n vetäjänä, akelana ja yliakelana. Muistelmissaan hän kertoo:

Erosin lippukunta Jeanne d’Arc ry:stä ja perustin lippukunta Tavastit ry:n Hämeenkylän kirkolla. Sainpa suunnitella aivan uudelle lippukunnalle kaikki tunnukset ja juuri sellaiset kuin halusinkin. Valkopunaiset salkolippu ja huivi valmistuivat ensimmäisinä. Ne perustuivat lippukunnan merkkiin, elämänpuuhun. Merkin ylemmät sakarat päättyvät liljaan ja apiloihin. Joku koiranleuka sanoikin, että siinä se K2V on nyt kahden tytön välissä. Lippukuntamme liittyi myös Suomen Vapaan Partioryhmän jäseneksi.

Kantolippu tehtiin myöhemmin.  Se on valkopunainen rakuunalipun mallinen yrjönlippu, jonka keskellä on keltaisten havujen ympäröimä Vantaan sinikeltavalkoinen vaakuna. Lipussa vaakuna on pyöreällä kilvellä. Tangon kärjeksi piti ottaa lippukunnan merkki, mutta aluksi siinä oli liljakärki. Sittemmin löysin vanhan SVPR:n liljan, josta Tuomas Hyrsky valmisti tangon kärjen. Lipun ompeli Riitan sisko Tiina Vepsäläinen. Salkolippu valmistettiin Katajanokalla Suojapeitteessä.

Jokainen lupauksenantaja valmistaa itse huivinsa. Huivin takakolmioon voi luokkamerkin saaja kiinnittää merkkiä vastaavan tupsun. III lk:n tupsu on sininen, II lkn valkoinen, I Ik n keltainen ja sitä ylempi punainen Samalla piirsin lippukunnalle ansioristin, joista ensimmäiset kappaleet sahasi Tuomas Hyrsky. 

Lpk Tavastit teki yhteistyötä lpk Koivusissien kanssa. Ensimmäisenä vuonna Tavastit hoiti mm. itsenäisyyspäivän lipunnoston yhdessä Koivusissien kanssa. Perustamisvuonna Tavasteilla oli kaksi vartiota: Leijonat ja Haukat sekä kaksi sudenpentulaumaa: sininen ja keltainen pentue.

Tavastien ensimmäisen vuoden toimintakertomuksessa kerrotaan:

Vuonna 1983 Hämeenkylässä jälleen alkanut partiotoiminta on ollut vireää kuluneella tilikaudella. Syksyllä lippukunnan jäsenmäärä kasvoi normaalin pienen lippukunnan puitteisiin. Syksyllä ja syystalvella perustettiin kaksi vartiota ja sudenpentulaumaa. Toiminta on näin ollut vasta ”alku verryttelyä” tulevaa varten” Ensimmäisenä vuonna lippukunnassa oli 10 sudenpentua, 12 vartiolaista, 2 johtajaa, 1 VN:n jäsen.

Lipun naulaus ja vihkiminen

Partiolippukunta Tavastien lippu vihittiin Hämeenkylän kirkossa sunnuntaina 22.11.1984  jumalanpalveluksen jälkeen. Lipun vihki pastori Seppo Hirvonen.

Lippukunnan lipun naulauksen suorittivat: Meri Nurkse (Lpkaj), Anne-Marie Hoikkala (vj), Minna Laine (Jp, vj, Lpks), Joni Hirvonen (Vja), Susanna Immonen (Haukat), Tero Lehto (Jellonat), Leena Johansson (Murkut), Maija Koivukangas (sudarit), Henry Nurkse (vanhemmat), Kari K. Laurla (Lpkj)

Lippuvartiona oli Anne-Marie Hoikkala, Susanna Immonen ja Jani Hirvonen.

Suomen lipun lippuvartiona oli Minna Laine, Kati Rappe ja Tom Nordman.

Ritaristo

Lippukunnalla oli toimintansa alkuaikoina ritaristo, jonka ritariksi tai ladyksi voitiin lyödä palvelutehtävän suorittanut yli 15-vuotias lippukunnan jäsen. Ritaristolla oli omat säännöt, asut ja ritarikuntaan kuuluminen oli kunnia-asia.

Sittemmin ritariston toiminta on hiipunut.